Maakuntahallitus
Pöytäkirja 13.03.2023/Pykälä 41

Maakuntahallitus 13.03.2023 § 41  

42/15.00.05/2023  

Hakija: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Hakemusnumero: 401927

Toimintalinja: 1 Innovatiivinen Suomi

Erityistavoite: 1.1 Tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantaminen

Hankeaika: 1.2.2023-31.3.2024

Hankkeen tiivistelmä

Tavoitteet

Unescon tilastojen mukaan asukaslukuun suhteutettu kirjatuotanto oli Suomessa maailman toiseksi korkein - vain Islannissa tuotettiin enemmän nimikkeitä suhteessa asukaslukuun. Vuonna 2021 Suomessa painettiin 13,4 miljoonaa kirjaa (Kustannusyhdistys), ja samana vuonna Suomen suurimman kirjojen välittäjä Kirjavälitys tuhosi n. 774 000 ylijäämäkirjaa, joista kappalemääräisesti puolet poltettiin (Kirjavälityksen vastuullisuusraportti).

Voidaan olettaa, että kirjojen määrä kotitalouksissa, kirjastoissa ja muualla vähenee tänä päivänä nopeammin kuin mitä uusia kirjoja myydään. Kirjojen kierrättämisen vaihtoehdot ovat vähissä, sillä käytännössä kaikki kirjat luetaan sekajätteeksi eikä kirjoille ole omaa keräysinfraa. Yleinen ohjeistus on, että kovakantisista kirjoista täytyy irrottaa kannet, ja laittaa ne joko energia- tai sekajäteastiaan. Jos kannet on päällystetty itseliimautuvalla kirja- tai kontaktimuovilla, ne tulee lajitella aina sekajätteeseen. Pehmeäkantiset kirjat (pokkarit) voi lajitella paperijätteeseen (https://salpakierto.fi/jatehaku/paperi/). Haaste tässä on, että "Energiajätteen keräys loppuu vaiheittain vuosina 2023-2024." (https://www.lahti.fi). Poistokirjoille ei tällä hetkellä ole muita merkittäviä helppoja ratkaisuja, kuin poltto ja sivujen käyttö selluvillan raaka-aineena. Sivut voidaan myös kierrättää paperina, mutta se vaatii monivaiheista käsittelyä.

Sama tilanne vaikuttaa olevan globaalisti (esim. https://www.conserve-energyfuture.com/are-books-recyclable.php). On luonnollista pyrkiä myymään poistokirjat eteenpäin niitä haluaville, mutta päädyttyään jätteeseen, ne on menetetty. Siksi kirjojen erilliskeräys ja toimittaminen suunniteltuun prosessiin olisi eduksi, jolloin suoraan kierrätettävissä olevat kirjat myydään eteenpäin ja muut hyödynnetään tehokkaasti ja vähähiilisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Hankkeen tavoitteena on selvittää eri aikakausina painettujen kirjojen ja kansien yleisimmät materiaalit sekä niiden soveltuvuus uusiokäyttöön. Näin pyritään löytämään kiertotalouden kannalta parhaat tavat hyödyntää poistokirjat uudelleen sekä mahdollistetaan uuden energiatehokkaan kirjojen kiertotalousprosessin syntyminen, sekä uuden yritystoiminnan syntyminen alueelle.

Toimenpiteet

Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseen ovat pääpiirteittäin. 1. Kerätään kattava näyte-erä eri aikakausien poistokirjoista, joista analysoidaan koostumus ja painosuhteet käyttäen FTIR-, XRF- ja/tai GC-MS -menetelmiä. 2. Määriteltyjen koostumusten pohjalta selvitetään hyödyntämällä kirjallisuutta ja laboratoriokokeita jakeille soveltuvia kierrätysmenetelmiä. 3. Analyysitulosten perusteella selvitetään mahdollisia, uusia vähähiilisiä tuotevaihtoehtoja sekä prosesseja niiden valmistamiseksi. Mahdollisesti toteutetaan laboratoriomittakaavan tuotepilotteja huomioiden kohdissa 1. ja 2. tunnistetut kierrätysmateriaalien reunaehdot.

Kustannusarvio, €

Palkkakustannukset 92 623

Flat rate 40 % 37 049

Kustannukset yhteensä 129 672

Haettu rahoitus EAKR ja valtio                       97 254 (75 %)

Oma rahoitus: Muu julkinen rahoitus            32 418

Rahoitus yhteensä 129 672

Rahoittajan arvio

Hankesuunnitelma perustuu olemassa olevaan tarpeeseen parantaa poistokirjojen kierrätettävyyttä. Suunnitelma ei hyvästä tavoitteesta huolimatta kohdennu riittävästi ohjelman ja erityistavoitteelle asetettuihin odotuksiin. Hankkeessa ei ole riittävää elinkeinoelämäyhteyttä, yritykset ovat vain hyvin pienimuotoisesti oletettuna kohderyhmänä ja toimenpiteet kohdentuvat enemmänkin julkiseen puoleen ja asukkaisiin. Älykkään erikoistumisen strategian mukaisuus toteutuu valmistuksen kärjen ja poikkileikkaavan kestävyyskärjen sekä sen sisältämän kiertotaloustavoitteen kautta, mutta tämäkin yhteys on kovin tiedostamatonta. Hanke ei juurikaan edistä innovointitoimintaa tai uusien teknologioiden kehittämistä ja sen ohjelmanmukaiset indikaattoritavoitteet ovat hyvin vaatimattomat.

Hanke täyttää yleiset valintakriteerit, mutta hanke ei menestynyt erityisten valintakriteerien ja ohjelman painotusten mukaisessa vertailussa.

Hankkeen käsittely

Päijät-Hämeen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö (22.2.2023) ei suosittanut hankkeen rahoittamista.

Valmistelija Asian on valmistellut erityisasiantuntija Petri Veijalainen puh. 044 771 9466.

Esittelijä Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol

Päätösehdotus Maakuntahallitus päättää esittää Uudenmaan liitolle
- Kirjat kiertoon -hankkeen hylkäämistä ja että
- hanketta ei osarahoiteta alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 ohjelmasta eikä kohdisteta hankkeelle haettua EAKR- ja valtion rahoitusta edellä mainituin perusteluin.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.